Viiden kilon pudotusyritys

Perjantai 25.11.2011

Raastettu kuullotettu kesäkurpitsa tomaattisen jauhelihan kera

3. päivä

Olo on normaali. Vaa´alla en ole toistaiseksi käynyt ja aion tehdäkin sen vasta kun viikko aloituksesta on kulunut. Minusta kuitenkin tuntuu, ettei kiloakaan ole lähtenyt.

Kävin tänään äitini luona ja kun kerroin tästä projektistani, hän ihmetteli kovasti, miksi minä laihdutan. Hänen mielestään minä en ole lihava. Samaa on aiemmin jossain yhteydessä sanonut myös tyttäreni. Mieheni ei ole virkkanut mitään koko asiasta. Omastakaan mielestäni en ole mitenkään lihava, mutta panoindeksin eli BMI:n mielestä olen. Toisaalta en ole niinkään varma, että tuo painoindeksi lopultakaan osoittaa mitään relevanttia. Ulkomuoto ja paino eivät aina kulje käsi kädessä. Olettehan kuulleet ilmaisun ”laiha läski”? Se tarkoittaa ihmistä, joka näyttää aika pullukalta, mutta ei paina paljoakaan.

Ketostix osoittaa, että ketoaineideni taso on kohtalainen. Tosin en tiedä, mitä sen pitäisi näyttää, jos keho todellakin käyttää ravinnokseen omia varastorasvojaan. Syömilläni rasvamäärillä olisi todellinen ihme, jos ketoaineita ei muodostuisi.

Jännittää tänään syömieni hiilihydraattien määrä. Halusin jostain syystä käyttää päivälliskastikkeessa tomaattipyrettä, ja nyt pelkään sen kostautuvan. En ole vielä laskenut hiilihydraattimäärää, vaan teen sen tässä samalla kun kirjoitan.

Aamupala

35 grammaa mustaleimaista tahkojuustoa (hh 0 g) 10 g voita (hh 0,08 g), viipale palvikinkkua 11g (hh 0,11g), 20 g kurkkua (hh 0,36 g), yhteensä 0,55 grammaa.

Lounas

Pikapizza: 5 viipaletta ylikypsää kinkkua (hh 0,55 g), 40 grammaa Oltermanni-kermajuustoa (hh 0 g), oreganoa.

Päivällinen

100 grammaa kuullotettua kesäkurpitsaa (hh 2,5 g)

Kastike neljälle

700 grammaa sikanautajauhelihaa (hh 0 g), 2 sipulia (paino 120 g) (hh 5,76 g), 250 grammaa sieniä (hh 5,25 g), 140 g tomaattipyrettä (hh 11,2),, suolaa, pippureita chiliä. Koko kastikkeen hiilihydraattimääräksi tulee 22,21 g ja yhden annoksen 5,55 g.

10 grammaa lehtisalaattia (hh 0,1 g), 20 grammaa keltaista paprikaa (hh 1,02g), 20 grammaa kurkkua (hh 0,28), 20 grammaa eilen yli jääneistä kananmunankeltuaisista tehtyä majoneesia (hh 0,2).

Iltapala

Iltapala jäi väliin, koska olo oli kylläinen vielä nukkumaan mennessä.

Päivän kokonaishiilihydraattimääräksi tuli 10,75. Yllättävän mukavasti, vaikka se tomaattisose askarruttikin. Päivällinen oli todella täyttävä. Onneksi nämä vhh-ruoat eivät aiheutua ähkyä.

Kahden desimaalin kanssa pelaaminen on oikeastaan aika hassua, sillä virhemahdollisuuksia laskennassa on useita.

Viiden kilon pudotusyritys

Torstai 24.11.2011

Kanakroketit

2. päivä

Hiilihydraattien laskeminen tuottaa vielä tuskaa, mutta hyvin näyttävät pysyvän alle 20 gramman.

Aamupala

37 grammaa mustaleimaista tahkojuustoa (hh 0 g) 10 g voita (hh 0,08 g), viipale palvikinkkua 11g (hh 0,11g), 20 g kurkkua (hh 0,36 g), yhteensä 0,55 grammaa

Lounas

Munavoi: 2 kananmunaa (hh 0,3 g), 50 g voita (hh 4 g), yhteensä 4,3 grammaa

Päivällinen

Kanakroketit 1/3 3 hengen annoksesta: 400 g broilerin jauhelihaa (hh 0 g), 2 kananmunanvalkuaista hh 0,2 g), suolaa, pippureita, basilikaa, paistettu runsaassa kookosöljyssä hh (0 g)

Hiilihydraatteja yhdessä annoksessa kanakroketteja 0,06 grammaa.

50 grammaa keräkaalia (hh 2,05g), 30 g kurkkua (hh 0,54 g), 11 g tomaattia (hh 0,37 g)

Päivällisessä hiilihydraatteja yhteensä 3,02 grammaa

Iltapala

Milbonan Creme fraiche 200 gramma (hh 4,8g)

Päivän hiilihydraatit yhteensä 12,7 grammaa ja kun lisätään laskelmistani unohtunut 10 grammaa keltaista paprikaa (hh 10 * 0,51 = 5,1), saadan koko päivän hiihydrattimääräksi 17,8 grammaa. Alle 20 gramman toki vielä onnistuttiin kirkkaasti pysyttelemään.

Viiden kilon pudotusyritys!

Keskiviikko 23.11.2011 - Lena

1. päivä

Olen vuosikaudet noudattanut nykyistä ruokavaliotani, jota mahdollisesti voisi kutsua pellinkiläiseksi. Pellingin hiilihydraattigrammoista en tosin ole aivan varma, joten puhun mieluummin yleisellä tasolla pohjoismaisesta tai fennoskandinaavisesta VHH:sta. Kun taas VHH terminä ei kerro mitään muuta, kuin että hiilihydraattien määrää rajoitetaan, miellyttää minua paremmin englanninkielinen lyhenne LCHF (Low carb, High fat). Olen antanut sille oman lyhenteeni sanojen "Vähän hiilihydraatteja, Paljon rasvaa" mukaan eli VähiParas. Jotkut näkevät tuosta punaista, mutta itse haluan käyttää nimitystä, koska se mielestäni kuvaa hyvin sitä, mistä oikeastaan on kysymys.

Olen monet vuodet pysynyt surin piirtein samassa painossa sen jälkeen, kun vatsavaivojen vuoksi jätin kaikki tärkkelykset ja lähes kaiken sokerin pois. Siinä sivussa painoni tippui puolessa vuodessa 18 kiloa. En sitten enää juurikaan ole ajatellut painon pudottamista, koska oloni on hyvä näin, mutta painoindeksin mukaan minun olisi hyvä pudottaa joitakin kiloja. Painoindeksini on tällä hetkellä 24, eli olen "lievästi lihava" (tosin monet sanovat pienen lihavuuden olevan vanhenevalle rouvalle vain eduksi).

Olen joka tapauksessa ajatellut pudottaa viisi kiloa ja teen sen julkisesti täällä raportoiden, jotta motivaatio säilyisi ja jotta "sosiaalinen kontrolli" piiskaisi minut kohti tavoitettani.

Tavoitteeseeni aion päästä pitämällä hiilihydraattien määrän jonkin aikaa hyvin niukkana.

Tämän päiväinen ruokalistani (olin tällä kertaa päivällisaikaan kotona yksin koiratyttöjen kanssa) oli seuraava:

Aamiainen: 200 grammaa Milbonan Creme Fraichea (hiilihydraatit yhteensä 4,8 grammaa).

Lounas: 1 1/2 dl kielen keitinlientä terästettynä 2 rkl:lla kookosöljyä (hiilihydraatit 0 grammaa)

Päivällinen: Munakas, jossa 2 kananmunaa (n. 0,3 grammaa), 2 dl Oltermannia raastettuna (0 grammaa), 1/2 dl kermaa (1,5 grammaa), 50 grammaa keitettyä pinaattia (0,3 grammaa). Paisto voissa, n. 50 grammaa (hiilihydraatteja 0,4 grammaa).

Alkuiltapala: 1 1/2 dl kielen keitinlientä ja 2 rkl kookosöljyä, 0 grammaa.

Iltapala: 200 grammaa Milbonan Creme Fraichea (hiilihydraatit 4,8 grammaa)

Tämä oli tavanomaisesta poikkeava päivä, koska en laittanut varsinaista ruokaa ollenkaan ja liha ja kasvikset jäivät pois. Nälkä ei kuitenkaan ole kiusannut eikä muutenkaan mitään ylimääräisiä mielitekoja ollut.

Ensimmäisen päivän kokonaishiilihydraattien määräksi jäi 12,3 grammaa.

"Ylilyönnit karppaajien uhkana"?

Tiistai 16.8.2011 klo 14.38 - Lena Wiksten

Kommentti Satakunnan Kansan pääkirjoitukseen 15.8.2011:

http://m.sk24.fi/a;jsessionid=5941D793CA567B0D7ACB0D01E0A97434?s=23&fid=1&aid=1194692614702

Ei muotidieetti eikä ääri-ilmiö

Satakunnan Kansa (pääkirjoitus15.8.2011) näyttää lähteneen Leipätiedotus ry:n asialle.

Lehti peräänkuuluttaa kriittistä suhtautumista ”trendikkääseen” karppaamiseen ja viittaa ”suomalaisen ravitsemusneuvonnan merkittävään vaikuttajan” Jaakko Kolmosen varoituksen sanoihin. Eikö kuitenkin viimeisten, runsaan kolmenkymmenen vuoden perusteella olisi syytä suhtautua kriittisesti juuri suomalaiseen ravitsemusneuvontaan ja niihin virallisiin suosituksiin, joiden pohjalta tätä ravitsemusneuvontaa annetaan?

Suomalaisten liikalihavuus on saamassa ja saanut amerikkalaiset mittasuhteet ja 2-tyypin diabetes on lisääntynyt järkyttävästi – jopa lapset sairastuvat tähän ”aikuisiän diabetekseen”. Jos ”karppaamisesta” ei ole riittävästi pitkän aikavälin näyttöä, niin vähärasvaisesta ja hiilihydraattipainotteisesta ruokavaliosta ja sen haitallisista terveysvaikutuksista sen sijaan pitäisi olla! Lihavuusbuumi on syntynyt vähärasvaisen ja hiilihydraattipainotteisen ruokavalion aikakaudella eikä suinkaan karppaamisen tuloksena.

On loukkaavaa puhua muotidieetistä kun kysymyksessä on useimmiten tiedostavien ihmisten terveydellisistä syistä valitsema tie. Yksi valitsee karppaamisen, koska keho ei pysty pilkkomaan tärkkelystä, toinen siksi, että se on ollut ainoa onnistunut tie painon pudotukseen ja uuden painon ylläpitämiseen ja tuonut samalla mukanaan muita terveydellisiä etuja ja kolmas on muuten vain kiinnostunut omasta ja muiden terveydestä ja siksi lukenut, tutkinut ja vertaillut alan kirjallisuutta ja tutkimusraportteja sekä niiden uskottavuutta.

Pääkirjoituksen mukaan karppauksen ylilyöntien ongelmia on luvassa varsinkin silloin, ”jos karppaaja vaikkapa poistaa ruokavaliostaan kaikki kasvirasvat ja korvaa ne proteiinista saatavilla eläinrasvoilla”. Ensinnäkin, kasvirasvojen korvaaminen eläinperäisillä ei sinänsä liity karppaamiseen. Toiseksi,eläinrasvoja ei saada proteiineista (propagandakirjeestä virheineen päivineen kopioitu sitaatti) ja kolmanneksi, viimeaikaiset tutkimustulokset toinen toisensa perään osoittavat, etteivät ns. kovat rasvat ole mitenkään kasvirasvoja haitallisempia. Maitorasvalla on lisäksi todettu olevan jopa laihduttava vaikutus.

Mikä sitten olisi ”ylilyönti” karppauksessa? Äärimmäisen harva, jos kukaan, noudattaa täysin hiilihydraatitonta ruokavaliota. Atkinsin – joidenkin hengenvaaralliseksi väittämän – dieetin kaksi viikkoa kestävässä alkuvaiheessakin 20 grammaa (eikä 0 g) on päivittäisten hiilihydraattien yläraja.

Henkilökohtaisesti olen ”karpannut” kuutisen vuotta, vaikken tuota termiä aloittaessani tuntenutkaan. Karppaamiseni ei alkanut hetken mielijohteesta, muotitietoisuudesta tai edes laihduttamisen halusta, vaan invalidisoivien vatsavaivojen vuoksi. Kun keho ei pysty pilkkomaan tärkkelystä, on pakko ryhtyä karppaajaksi. Tärkkelyksettömän ruokavalion noudattaminen ei silti ole helppoa, vaan jokikinen tuoteseloste on aina tutkittava erikseen. Tavatonta ei ole, että valmistaja joskus myös vaihtaa valmistusaineitaan. Useimmissa ravintoloissa ateriointi puolivalmisteiden aikaudella on likipitäen mahdotonta kaikkien piilotärkkelyksien ja osin myös henkilökunnan tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden vuoksi.

”Sairauteni” on koitunut minulle siunaukseksi. Tiedän aina, mitä suuhuni panen. ”Karppamisen” ensimmäisten kuuden kuukauden aikana painoni putosi 18 kiloa ja siinä elonpainoni on pysynyt. Jos haluan, voi pudottaa painoa lisää proteiinin ja rasvan määrän välisiä suhteita säätelemällä. Syön aidoista raaka-aineista valmistettua herkullista ruokaa joka päivä. Veriarvot ovat hyvät ja selkäsärkykin on helpottanut. Jos joku nyt tulee minulle sanomaan, että ”ei karppaaminen sinua oikeasti ole parantanut, luulet vain niin”, voinette arvata vastaukseni.

Tänään syömme rasvaista ja maukasta lihakaalipataa, jonka kypsentämisessä käytän runsaasti  voita, kylmäpuristettua kookosöljyä sekä kylmäpuristettua oliiviöljyä ja jossa tärkkelyspitoiset juurekset korvaan värikkäillä C-vitamiinipitoisilla paprikoilla. Kaalissahan on runsaasti sitä joidenkin peräänkuuluttamaa kuituakin – ei sen saanti leivästä ole kiinni.Tänään emme poikkeuksellisesti syö ruoan kanssa salaattia.

EU:n terveydenhuoltodirektiivi torjuttava

Sunnuntai 13.3.2011 klo 12.37 - Lena Wiksten

Terveydenhuoltodirektiivi, jota myös potilaiden liikkuvuusdirektiiviksi nimitetään, on yksi monista palveluiden vapaaseen liikkuvuuteen tähtäävistä EU-direktiiveistä. Terveydenhuoltodirektiiviä perustellaan rajan ylittävillä terveydenhuollon ja sairaanhoidon palveluilla, jotka tekisivät mahdolliseksi potilaan vapauden valita käyttämänsä terveyden- ja sairaanhoidon palvelut mistä hyvänsä EU-maasta.

Direktiivi tullee melkoisella varmuudella tarkoittamaan sitä, että ulkomaiset sairaanhoitoalan yritykset saavat  entistä vahvemman jalansijan Suomessa. Se merkitsee myös sitä, että KELA joutuu  maksamaan hoidon kulut kun potilas haluaa tulla hoidetuksi ulkomailla.

Direktiivistä seuraa, että rikkaat maat tulevat käyttämään hyväkseen köyhempien maiden terveydenhuoltoresursseja. Se johtaa myös siihen, että paikalliselta väestöltä viedään mahdollisuuksia hoitoon lähialueillaan, jolloin potilaat joutuvat matkustamaan mahdollisesti juuri köyhempiin maihin, joissa hoito on halvempaa.

Samanaikaisesti kun joihinkin sairaaloihin on pitkät potilasjonot, toisissa tulee olemaan pulaa potilaista. Vakaan talouden turvaamiseksi sairaalat ovat riippuvaisia potilaista. Jos sairaalan käyttöaste muodostuu liian alhaiseksi, on sairaala, markkinoiden logiikan mukaan, vaarassa joutua lopettamaan toimintansa. Kuitenkin paikalliset sairaalat ovat paikallisyhteisöissä tärkeitä läheisyyden ja turvallisuuden lähteitä.

Eurooppalaiset sairaanhoitomarkkinat, joissa potilaita kuljetetaan sinne tänne yli rajojen aiheuttaisivat monenlaisia ongelmia ja vaaroja. Ensinnäkin se rapauttaa entisestään perinteistä, pohjoismaiseen hyvinvointimalliin perustuvaa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, jossa on lähdetty siitä, että ihmisillä tulee olla samat oikeudet kansalliseen terveyden- ja sairaanhoitoon varakkuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Se myös korostaa rakenteilla olevaan ”valtakunnalliseen” potilastietojärjestelmään selkeästi liittyviä riskejä. Mahdollisuudet väärinkäytöksiin ovat ilmeiset, kun yhteen keskitettyyn rekisteriin kootaan ihmisistä runsaasti tietoa. Väärinkäytösten mahdollisuudet myös lisääntyvät rekisterin käyttäjien määrän kasvaessa. Terveydenhuollon ja sairaanhoidon kansainvälistyessä ”kansallisen” potilastietojärjestelmän tietoja tarvitaan yleiseurooppalaisella, monikansallisella tasolla. Laki tällaista järjestelemää varten on helppo säätää tarpeen ilmaantuessa.

Meille on melko kritiikittömästi mainostettu sekä potilaiden liikkuvuusdirektiiviä että valtakunnallista potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmän toteutus on kaikeksi onneksi kohdannut monia hankaluuksia matkan varrella ja toivottavasti se ei milloinkaan toteudukaan.

EU:n potilaiden liikkuvuusdirektiivi tulee eduskunnassa torjua!