Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Tervetuloa!

Käyntejä kotisivuilla:90307 kpl

Kansainväliset

 


Euroopan Unionin hallitseva ja Unionille laaditun perustuslain mukaan ainoa hyväksytty ideologia on rajoittamattomaan vapaaseen kilpailuun ja pääomien rajoittamattomaan valtaan perustuva kapitalismi. Se on käytännössä johtanut suurimpien pääomien omistajien ylivaltaan ja siihen, että suurimmat yritykset ovat joko tuhonneet tai ostaneet pienemmät yritykset tai alistaneet ne itsestään riippuvaisiksi. EU:ssa vallitsevan kapitalismin oloissa johtavat puolueet ja poliittisten päätösten tekijät ovat alistuneet raha- ja pääomavallan nöyrinä käskyläisinä toteuttamaan sen vaatimaa ja sen etujen mukaista oikeistolaista yhteiskuntapolitiikkaa.

Kansanvaltaan ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen nojaava sosiaalinen markkinatalous, jonka raha- ja pääomavallan hallitsema EU ja sitä tukevat puolueet ovat hylänneet, on otettava sekä suomalaisen yhteiskuntapolitiikan että kansainvälisen taloudellisen ja poliittisen yhteistyön perustaksi.

Suomen liittäminen EU:hun on tehnyt maastamme unionin epäitsenäisen osa-alueen, jolla ei EU-sidonnaisuutensa vuoksi ole enää kansainvälistä toimintavapautta. EU:ssa Suomi on sidottu myös sen lisääntyvään militarisointiin ja osallistumiseen kansainvälisiin kiistoihin.

Suomen kansan edun ja tulevaisuuden kannalta on välttämättömänä, että maallemme palautetaan talous-, raha-, kauppa-, ulko- ja turvallisuuspoliittinen itsemääräämisoikeus. Vasta tämän, menetetyn valtiollisen itsenäisyytensä, palauttamisen jälkeen Suomella on mahdollisuus pysyä erossa kansainvälisistä selkkauksista ja edistää omalta osaltaan kaikkia osapuolia ja koko maailman rauhaa palvelevaa kansainvälistä yhteistyötä.

Suomen valtiojohto antaa omien toimiensa seurauksia peitelläkseen totuuden vastaisen kuvan Euroopan Unionista ja maamme asemasta siinä väittäessään, että Unioni on itsenäisten valtioiden tasa-arvoinen yhteistyöelin. EU:n päätöksiin alistetut jäsenmaat eivät ole itsenäisiä eivätkä tasa-arvoisia. Pienten jäsenmaiden ääniosuus Unionissa on vähäinen murto-osa suurten jäsenmaiden ääniosuudesta. Todellisuudessa Suomi ei voi Unionissa vaikuttaa sen päätöksiin eikä voi enää lainkaan osallistua itsenäisenä toimijana maailman laajuiseen kansainväliseen yhteistyöhön. Maallamme ei ole enää tosiasiallisesti omaa itsenäistä ulko- turvallisuus- eikä ulkomaankauppapolitiikkaa. Niistä samoin kuin useimpien maassamme voimaan tulevien uusien, kansalaisten elämää säätelevien lakien sisällöstä määrää Euroopan Unioni, jossa Suomi muiden pienten jäsenmaiden tavoin on todellista vaikutusvaltaa vailla olevan yhtiömiehen asemassa.

Ainoa oikea johtopäätös tässä tilanteessa on EU:sta irtaantuminen ja suhteiden järjestäminen sen kanssa erillisellä sopimuksella, jonka lähtökohtana on maamme itsemääräämisoikeus ja valtiollinen itsenäisyys sekä pääsääntöisesti vapaakauppaan perustuva taloudellinen yhteistyö.

EU:sta irtaantumiseen riittää päätös, jonka eduskunta tekee yksinkertaisella enemmistöllä. Tätäkään ei valtiovallan taholta ole kerrottu kansalaisille, vaikka Suomen ja EU:n välisten suhteiden juridiikkaa selvittänyt Seppo Tiitisen johtama komitea kirjasi sen mietintöönsä vuonna 1994. Komitea nimittäin totesi, että kun EU:hun liittymisestä ei päätetä eduskunnassa perustuslain säätämisjärjestyksen vaatimalla määräenemmistöllä, siitä voidaan erota eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä tekemällä päätöksellä.

edellä selostetusta syytä on tärkeää, että kansalaiset, jotka haluavat palauttaa maallemme itsemääräämisoikeuden ja valtiollisen itsenäisyyden, äänestävät vaaleissa vain sellaisten ryhmien ehdokkaita, jotka ovat ohjelmassaan sitoutuneet toimimaan parlamentaarisin keinoin tapahtuvan EU:sta irtaantumisen ja maamme valtiollisen itsenäisyyden palauttamisen puolesta.

Kun maamme itsenäisyys on palautettu, tulee kansainvälinen yhteistyö järjestää seuraavien periaatteiden pohjalta:

Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön oman perustuslakinsa mukaisena todella itsenäisenä ja riippumattomana tasavaltana, jossa ylin valta, valtiovalta, kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Suomi toimii kansainvälisessä yhteisössä puolueettomana maana harjoittaen aktiivista puolueettomuuspolitiikkaa, joka perustuu itsenäiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä hyvien ja tasa-arvoisten suhteiden rakentamiseen kaikkien maiden kanssa.

Suhteet EU:hun ja muihin valtioihin järjestetään aikaisempien, edelleen voimassaolevien vapaakauppa- ja yhteistyösopimusten pohjalta.

Maailmanpolitiikassa on syntymässä jo olemassa olevien lisäksi uusia kansainvälistä jännitystä aiheuttavia ristiriitoja ja kahtiajakoja, joissa osapuolina ovat mm. Venäjä, Kiina ja eräät muut Aasian maat, Yhdysvallat ja Euroopan Unioni. Itsenäisenä ja puolueettomana maana Suomella on mahdollisuus pysyä näiden ristiriitojen ja kahtiajakojen synnyttämien selkkausten, kriisien sekä kauppasotien ulkopuolella ja toimia aktiivisesti YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä yhteistyötä ja rauhaa rakentavaa sovinnollisuutta edistävien ratkaisujen aikaansaamiseksi.