Suljettujen ovien takana EU ja USA neuvottelevat siitä, mistä tulee kehittymään maailman laajin kauppa- ja investointisopimus; transatlanttinen eli mannerten välinen kauppa- ja investointikumppanuus. Toteutuessaan sopimus kattaisi n. 60 % maapallon bruttokansantuotteesta. Sopimuksen perimmäisenä tarkoituksena on suuryritysten investointien suojaaminen ja ”tarpeettoman” sääntelyn purkaminen.
TTIP ei vain kauppasopimus
TTIP:ssä on kyse paljon muustakin kuin kaupasta. Suurin osa EU:n ja USA:n välisistä tulleista on jo poistettu ja siksi vapaakauppasopimuksen tavoitteena on yhtenäistää ja standardisoida sääntöjä ja lakeja sekä mannerten välisiä merkintöjä ja hyväksymiskäytäntöjä. TTIP:ssä on siis lyhyesti sanottuna kyse kaupan teknisten esteiden poistamisesta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että EU:n määräykset ja standardit monilla aloilla, kuten ruokaturvallisuus, kuluttajansuoja ja ympäristö, saattavat poistua tai niiden tasoa saatetaan madaltaa. Sopimuksen tavoitteena on säännöstelyn purkaminen, jotta teollisuus voi myydä enemmän tuotteita.
ISDS:n avulla yritykset voivat haastaa Suomen valtion oikeuteen
Ulkomaisilla yrityksillä tulee olemaan mahdollisuus haastaa Suomen valtio oikeuteen kansallisen oikeusjärjestelmän ulkopuolella. Käytäviin neuvotteluihin sisältyy riitojen sovittelumekanismi (ISDS – Investor State Dispute Settlement). ISDS antaa ulkomaisille investoijille oikeuden haastaa valtiot oikeuteen kansainvälisissä sovintotuomioistuimissa jos valtioiden poliittiset päätökset vaarantavat investoijan odotetun voiton. Tästä voi olla pitkälle meneviä seurauksia valtioiden mahdollisuuksiin ja halukkuuteen tiukentaa lainsäädäntöä ihmisten ja ympäristön suojelemiseksi.
”Antaa mennä” vaarallisille kemikaaleille
TTIP voi tuoda mukanaan lisää kemikaaleja leluihin ja kosmetiikkaan. EU asettaa USA:ta tiukemmat vaatimukset useiden tuotteiden kemikaalimerkinnöille. Kun EU on kieltänyt yli 1300 kemikaalia ja lisäksi säännöstellyt 250 ainesosan käyttöä, on USA:ssa vastaavasti kielletty vain 11 ainesta. Yhteiset määräykset kemikaalirintamalla saattavat merkitä että EU joutuu hyväksymään hormonitoimintaa häiritsevät aineet kuten ftalaatit lasten leluissa ja haitalliset ainesosat kosmetiikassa.
GMO, kloorilla pestyt broilerit ja kasvuhormonit mukana neuvotteluissa
TTIP voi johtaa siihen että EU:n markkinoille tulee lisää geenimanipuloituja tuotteita, kloorattuja broilereita ja kasvuhormoneja. EU saattaa joutua hyväksymään merkitsemättömiä geenimuunneltuja ruokatavaroita USA:sta, missä geenimuuntelu on laajalti levinnyt. Amerikkalaiset yritykset painostavat neuvottelijoita saadakseen EU:n lieventämään asettamiaan ehtoja hyväksymättömien geenimuunneltujen viljelykasvien tuonnille ja korvaamaan elintarvikkeiden ja rehujen pakolliset GMO-merkinnät vapaaehtoisilla säännöillä. USA:n elintarviketeollisuus käyttää lisäksi tuotantomenetelmiä, jotka nykyisin eivät ole hyväksyttyjä EU:ssa, esim. kasvuhormonien ja kloorin käyttö. Tässä yhteydessä on syytä mainita se seikka, että USA:ssa vuosittain 48 miljoonaa ihmistä sairastuu ja 3000 kuolee ruoan vuoksi. EU-maissa vastaavat luvut vuonna 2011 olivat 70 000 ja 93.
TTIP haitaksi ilmastolle
On hyvin luultava että TTIP merkitsee lisääntynyttä liuskekaasun, tervahiekan ja öljyn tuontia USA:sta, missä pahamainen vesisärötysmenetelmä (fracking) on laajassa käytössä. Tämä ilmenee EU-komissiosta vuotaneista tiedoista, joiden mukaan fossiilisen energian vientiä yli Atlantin tullaan vapaakauppasopimuksella edistämään. Tällä seikalla saattaa olla seurauksia EU:n jäsenmaiden mahdollisuuksille ohjata omaa kansallista energiapolitiikkaa ja toteuttaa kunnianhimoista ilmastolainsäädäntöä.
EU:n varovaisuusperiaate vaarassa
TTIP voi merkitä hyvästejä EU:n varovaisuusperiaatteelle. Eurooppalainen ja amerikkalainen lainsäädäntö rakentuvat eri perusperiaatteille. USA:ssa vaaditaan tieteelliset todisteet tiettyjen kemikaalien kieltämiseksi kun taas EU:n alueella aineita voidaan kieltää hyvin dokumentoitujen, perusteltujen epäilyksien perusteella. USA näkee EU:n varovaisuusperiaatteen kaupan esteenä ja katsoo esimerkiksi, että se sulkee Euroopan markkinoilta amerikkalaiset, geenimuunnellut maanviljelystuotteet tai kloorilla pestyt broilerit.
TTIP voi johtaa julkisten hankintojen rajoittamiseen
TTIP voi tuoda rajoituksia julkisiin hankintoihin, joiden tarkoituksena on edistää paikallisten, kestävän kehityksen tuotteiden ostoa. TTIP saattaa toimia sellaisia paikallisia ruokatavaraohjelmia vastaan, joiden tarkoituksena on edistää kestävämpien ja paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden markkinoita julkisten hankintojen avulla. Syynä on se, että paikallisten elintarvikkeiden suosimista pidetään kaupankäynnin esteenä.
EU:n taloudelle ei olisi hyötyä TTIP:stä
TTIP:n tuomia taloudellisia etuja on suuresti liioiteltu. TTIP:n puoltajat tuovat jatkuvasti esille, että USA:n kanssa solmittu vapaakauppasopimus voisi nostattaa EU:n taloutta 120 miljardilla eurolla ja luoda useita tuhansia työpaikkoja. Nämä väittämät pohjautuvat kuitenkin tutkimuksiin, joissa myönteisin vaihtoehto ennustaa Eurooppaan 0,3-1,3 prosentin BKT:n kasvua 10 - 20 vuoden aikajaksolla. Tämä vastaa 0,03-0,13 %:n vuosittaista BKT:n kasvua. Samaan aikaan laskelmiin sisältyy useita edellytyksiä, joita EU:n talous ei täytä, eikä niissä oteta huomioon sopimukseen liittyviä huomattavia menoeriä. Joidenkin tutkimusten mukaan EU-alue tulisi menettämään 600 000 työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä.
Neuvottelut käydään suljettujen ovien takana
Kansalaisilla ja kolmannella sektorilla ei ole asiaa neuvottelupöytiin, kun taas elinkeinoelämän lobbaajilla on ollut etuoikeus informaatioon ja mahdollisuus tulla kuulluiksi. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua vain vuodettuihin neuvotteluasiakirjoihin, joita ei koskaan ollut tarkoitus tuoda julkisesti nähtäville. Avoimuuden puute aiheuttaa sen, että on hankala seurata neuvotteluja ja vakuuttua siitä, ettei suuren yleisön etuja sivuuteta. Samalla vuodetussa asiakirjassa selostetaan strategiaa TTIP-hankkeen myönteiselle tiedottamiselle.
Regulatory Cooperation on epädemokraattinen
Ns. sääntelyneuvosto tulee ottamaan vallan kansallisilta hallituksilta. Neuvotteluihin liittyy yhteisen sääntelyneuvoston vakiinnuttaminen. Tämän tarkoituksena on taata, että lait ja säännöt tulevaisuudessa muotoillaan tiiviissä yhteistyössä EU:n ja USA:n välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että joka kerta kun jäsenmaat kansallisella tai EU-tasolla haluavat toteuttaa uutta lainsäädäntöä esim. ympäristö- ja terveydenhuoltoaloilla, niiden on kuultava asiassa USA:ta. Sääntelyneuvosto mahdollistaa samalla myös sen, että elinkeinoelämän lobbaajat pystyvät vaikuttamaan eurooppalaiseen ja siis myös Suomen lainsäädäntöön ennen kuin yleisö – media ja kansalaiset – saavat tiedon meneillään olevasta prosessista.
Jos vapaakauppafanaatikot ja suuryritysten edustajat onnistuvat pitämään kaiken järjellisen informaation valtaosaksi salassa käytävistä neuvotteluista suuren yleisön ulottumattomissa, tulevat Euroopan maiden kansalaiset pitkään riutumaan transatlanttisen pääoman uhreina.