Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Tervetuloa!

Käyntejä kotisivuilla:90307 kpl

Valtakunnalliset

 

Kansanvalta yhteiskunnan perustaksi


Kansanvallan toteuttamiseksi on maassamme toteutettava sitova valtiollinen ja kunnallinen kansanäänestys. Se on järjestettävä, mikäli eduskunnan, hallituksen, kunnanvaltuuston tai kunnanhallituksen tekemä päätös on luotettavan mielipidetutkimuksen mukaan äänioikeutettujen enemmistön kannan vastainen.

Politiikkaa rämettävä puoluetuki on nykymuodossaan lopetettava ja eri ryhmittymille taattava tasapuoliset toimintamahdollisuudet. Poliittiseen päätöksentekoon osallistuvien ryhmittymien rahoitus ja kirjanpito on korruption eliminoimiseksi määrättävä julkiseksi.

Esitykset suoralla kansanvaalilla valitun, puolueiden yläpuolella olevan presidentin aseman heikentämisestä on hylättävä.

Suurimpiin kaupunkeihin ja kuntaliitoksen seurauksena syntyneisiin kuntiin on perustettava kunnallisvaalien yhteydessä valittavat, lähidemokratiaa toteuttavat kunnanosavaltuustot päättämään oman kunnanosansa asioista ja antamaan kunnanvaltuustolle lausunnot omaa kunnanosaa koskevista asemakaavaesityksistä.

 

Kansalaisten oikeusturva taattava


Eduskunnan perustuslakivaliokunta on epäonnistunut tehtävässään valvoa perustuslakimme noudattamista ja kansalaisten oikeusturvan toteutumista. Tätä tehtävää varten onkin asetettava poliittisesti riippumaton ja puolueeton perustuslakituomioistuin.

Kansalaisten tulee voida saattaa paitsi perustuslain loukkaukset myös julkishallinnon viranomaisten tai oikeuslaitoksen taholta kokemansa vääryydet perustuslakituomioistuimen käsiteltäviksi.

Kansalaisten on saatava lunastaa tarvitsemansa julkishallinnon ja oikeusasteiden päätökset ja muut asiakirjat valokopiokustannuksen hinnalla.

 

Peruspalveluiden saatavuus turvattava


Kuntien järjestämät peruspalvelut on turvattava valtionosuusjärjestelmän muutoksilla ja nostamalla 1990-luvun lamavuosina puolitetut valtion rahoitusosuudet lamaa edeltävälle tasolle. Tämä mahdollistaa varojen tuntuvan lisäämisen terveyden- ja vanhustenhoitoon sekä samalla hoitohenkilökunnan palkkojen korottamiseen.
.

Terve sosiaalinen markkinatalous talouden perustaksi

 

Maassamme on ryhdyttävä toteuttamaan suurten pääomien omistajien ehdoilla tapahtuvan keinottelukapitalismin sijasta oikeudenmukaisuuteen, heikoimpien aseman turvaamiseen ja vapaaseen yritteliäisyyteen perustuvaa tervettä sosiaalista markkinataloutta. Tämän sosialismin ja kapitalismin väliin sijoittuvan ns. kolmannen tien avulla voidaan maastamme kehittää sosiaalista demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointivaltio.

Suomalaisten yritysten ulkomaille siirtäminen ja työpaikkojen lopettaminen on estettävissä pääomien maasta vientiä koskevilla rajoituksilla sekä yrityksiä tukevilla verohelpotuksilla ja EU:n kieltämillä, itsenäisesti toteutettavilla aluepoliittisilla toimenpiteillä.

Kaikkea keinottelua on estettävä maamme omalla, järkevällä lainsäädännöllä. EU:n pikkutarkoilla Suomeen sopimattomilla ja usein täysin typerillä säädöksillä se ei ole mahdollista.

Ulkomaille suuntautuvista pääoman siirroista perittävä, keinottelua estävä valuutansiirtovero, ns. Tobinin vero, on saatettava maassamme voimaan.

 

Tolkkua tulonjakoon


Suomalaisten köyhien määrä on EU-politiikan seurauksena kasvanut jo noin 600 000:een. Kaupunkien leipäjonot ovat lyhyessä ajassa pidentyneet kaksinkertaisiksi.

Naisten ja miesten tasa-arvo on toteutettava myös samanpalkkaisuutena. Tuloeroja on kavennettava ja vähävaraisten asemaa parannettava. Alle 12 000 euron vuositulot on vapautettava veroista.

Eläkeläisten tulot ovat jääneet huomattavasti jälkeen palkkakehityksestä ns. taitetun eläkeindeksin käyttöönoton takia. Sen seurauksena pieneläkeläiset elävät nälkärajalla. Tähän on saatava korjaus.

Pieniä eläkkeitä on huomattavasti korotettava ja otettava käyttöön riittävän toimeentulon takaava minimieläke. Taitetun eläkeindeksin käytöstä on luovuttava ja eläkkeiden ostovoima palautettava taitetun indeksin käyttöönottoa edeltävälle tasolle. Ylisuurille eläkkeille on asetettava yläraja.


Työmarkkinatuen, työttömyyspäivärahan, vanhempainrahan minimitason samoin kuin kotihoidon ja omaishoidon tuen varassa elävien asema on yhtä huono kuin pieneläkeläisten. Tukien ostovoimaa on lisättävä. Byrokraattista työttömyysturvajärjestelmää on yksinkertaistettava. Kotihoidon ja omaishoidon tukea on korotettava. Kotona lapsia hoitaville on järjestettävä eläketurva.

Työmarkkinoille on syntynyt uusi yhteiskuntaluokka, prekariaatti. Se koostuu kansalaisista, jotka tekevät ns. epätyypillisiä tai tilapäisiä pätkätöitä. Heidän asemaansa työmarkkinoilla on pikaisesti parannettava.

Vallitsevan köyhyysongelman poistamiseksi on toteutettava ns. valikoitu perustulojärjestelmä, joka rohkaisee toimeliaisuuteen ja mahdollistaa riittävän toimeentulon kaikissa elämän tilanteissa. Sen piiriin kuuluisivat esim. pienituloiset eläkeläiset, nykyisin työttömyystuen ja erilaisten sosiaalitukien varassa elävät sekä opiskelijat ja prekaarit eli pätkätyöläiset. Se ei siis olisi mikään kallis kansalaistulo- tai kansalaispalkkajärjestelmä, jossa tukea jaettaisiin myös rikkaille ja hyvin toimeentuleville. Se vähentäisi nykyisin suurta valtion ja kuntien sosiaalihenkilöstön tarvetta ja toisi näin säästöjä julkisiin menoihin.

Toimeliaisuuteen kannustavassa valikoidussa perustulojärjestelmässä maksettaisiin tuen saajille kuukausittain tietynsuuruinen perustulo. Tämän lisäksi tuensaaja voi ansaita verottomia työtuloja tiettyyn rajaan saakka ja vasta sen ylittäviä tuloja verotettaisiin.

Julkisen vallan eli valtion ja kuntien on huolehdittava siitä, että kaikki työttömät saavat työtä. Sitä varten on luotava uusi työllistämistukijärjestelmä. Työstä on maksettava vähintään lailla säädettävä minimipalkka, jonka tulee antaa kohtuullinen toimeentulo.

Säädös jokaisen kansalaisen oikeudesta työn saantiin on sisällytettävä maamme perustuslakiin. Säädöksen toteuttaminen on käytännössä mahdollista sen jälkeen, kun työllisyyspolitiikasta huolehditaan kansantaloutemme kokonaisedun eikä suuryritysten ja suursijoittajien ehdoilla, niin kuin EU-Suomessa tapahtuu.

Vasta sen jälkeen kun nuorisotyöttömyys on maastamme poistettu on perusteltua puhua ulkomaisen työvoiman tarpeesta. Ulkomaisen työvoiman käytössä on noudatettava suomalaisia työehtoja. Tämä mahdollistaa huolehtimisen siitä, ettei ulkomaisten työntekijöiden palkkoja dumppaamalla syrjäytetä suomalaisia työntekijöitä.

Työttömien kansalaisoikeuksien toteutumista valvomaan on asetettava työttömien oikeusturvavaltuutettu.

Maassamme on tapahtunut EU-politiikan seurauksena yhteiskunnallinen uusjako kansan enemmistön kustannuksella rikastuneeseen yläluokkaan ja muihin kansalaisiin. Samalla kun hallitus ja eduskunta ovat suosineet rikasta yläluokkaa helpottamalla sen verotusta ja myöntämällä sille monia etuuksia, ne ovat jatkaneet 1990-luvun lamavuosina aloittamaansa terveyden- ja vanhustenhoitoon sekä moniin muihin kansalaisten enemmistön kannalta elintärkeisiin toimintoihin ja palveluihin kohdistuvaa määrärahojen leikkauspolitiikkaa. Näin on menetelty huolimatta siitä, että kansantuote on Suomessa nyt suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin.

Työ- ja eläketulon ohella myös pääomatuloja on verotettava progressiivisesti, jolloin pienten pääomatulojen veroprosenttia alennetaan ja suurten korotetaan nykyisestä.

Työ- ja eläketulojen verotus on muutettava pääomatulojen verotusta lievemmäksi. Sairauden ja terveydenhoidon kustannukset lääkekulut ja hammashoito mukaan lukien samoin kuin työmatkakulut sekä oman asunnon hankkimiseksi otetun lainan korkokulut on hyväksyttävä verotuksessa kokonaisuudessaan vähennyskelpoisiksi.

Työvoimavaltaisten yritysten verotusta on kevennettävä siirtymällä tuotannon perusteella tapahtuvaan verotukseen.

 

Yritysttäjyydelle luotava edellytykset


Pienyrittäjyyden ja yleensä yritystoiminnan edellytyksien parantamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi on työnantajalta perittävät työn sivukulut poistettava ja vastaavat maksut kerättävä oikeudenmukaisemmalla tavalla, tuotannon määrän perusteella. Tällöin työvoimavaltaiset yritykset eivät tässä suhteessa enää olisi pääomavaltaisia yrityksiä huonommassa asemassa.

Pienyritysten syntymisen ja toimintaedellytysten parantamiseksi arvonlisäveroa eitule periä lainkaan alle 100 000 euron vuotuisesta liikevaihdosta.

 

Kestävän kehityksen ja puhtaan ympäristön puolesta


Jatkuvan talouskasvun tavoittelu on vahingollista, koska se tuhoaa peruuttamattomasti luonnonvaraperustaa. Jatkuvan kasvun asemesta on keskeiseksi tavoitteeksi otettava ekologisesti kestävä kehitys ja tasapaino. Niille rakentuva talous koituu kansalaisten, koko ihmiskunnan ja luonnon hyväksi.

Käsitys, että jatkuva talouskasvu on ratkaisu suurtyöttömyyteen, on virheellinen. Se ei vähennä työttömyyttä, vaan lisää sitä silloin, kun kasvu perustuu tuotannon tehostamiseen ja automatisointiin.

Kotimaiset uusiutuvat energialähteet käyttöön

Maamme energiahuollon tulee perustua ensisijaisesti kotimaisiin, uusiutuviin energialähteisiin, energiankäytön tehostamiseen ja säästämiseen. Luonnonympäristölle aiheutettua kuormitusta on vähennettävä. Kohtuuhintaista joukkoliikennettä on kehitettävä ja lisättävä edistämällä saasteettomaan tuotantoon siirtymistä ja sakottamalla saaste-päästöistä.

Ulkomaisten ydinjätteiden sijoittaminen maahamme on estettävä.

 

Sivistyksessä kansan tulevaisuus


Yliopistojen sekä muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten samoin kuin tieteenharjoittajien ja taiteilijoiden resurssit ja luovan toiminnan edellytykset on turvattava. Ulkomaisilta opiskelijoilta on perittävä Suomessa samat maksut kuin suomalaisilta opiskelijoilta ulkomailla.

Peruskoulutuksesta ja jatko-opintomahdollisuuksista sekä aikuiskoulutuksen tarpeista on huolehdittava tasapuolisesti maan kaikissa osissa. Suunnitelmista lakkauttaa korkeakouluja on luovuttava.

Peruskoulun ja lukion opetusryhmien koko ja koulumatkojen pituus on pidettävä kohtuullisina. Yhteiskuntatietouden ja taideaineiden opetusta on lisättävä nykyisestä.
Historian ja yhteiskuntaopin oppikirjojen tulee perustua totuuteen eikä poliittisen vallan käyttäjien edustamien käsitysten myötäilyyn.