Uusimmat kirjoitukset

Blogin arkisto

Tervetuloa!

Käyntejä kotisivuilla:128708 kpl

"Ylilyönnit karppaajien uhkana"?

Tiistai 16.8.2011 klo 14:38 - Lena Wiksten

Kommentti Satakunnan Kansan pääkirjoitukseen 15.8.2011:

http://m.sk24.fi/a;jsessionid=5941D793CA567B0D7ACB0D01E0A97434?s=23&fid=1&aid=1194692614702

 

Ei muotidieetti eikä ääri-ilmiö

Satakunnan Kansa (pääkirjoitus15.8.2011) näyttää lähteneen Leipätiedotus ry:n asialle.

Lehti peräänkuuluttaa kriittistä suhtautumista ”trendikkääseen” karppaamiseen ja viittaa ”suomalaisen ravitsemusneuvonnan merkittävään vaikuttajan” Jaakko Kolmosen varoituksen sanoihin. Eikö kuitenkin viimeisten, runsaan kolmenkymmenen vuoden perusteella olisi syytä suhtautua kriittisesti juuri suomalaiseen ravitsemusneuvontaan ja niihin virallisiin suosituksiin, joiden pohjalta tätä ravitsemusneuvontaa annetaan?

Suomalaisten liikalihavuus on saamassa ja saanut amerikkalaiset mittasuhteet ja 2-tyypin diabetes on lisääntynyt järkyttävästi – jopa lapset sairastuvat tähän ”aikuisiän diabetekseen”. Jos ”karppaamisesta” ei ole riittävästi pitkän aikavälin näyttöä, niin vähärasvaisesta ja hiilihydraattipainotteisesta ruokavaliosta ja sen haitallisista terveysvaikutuksista sen sijaan pitäisi olla! Lihavuusbuumi on syntynyt vähärasvaisen ja hiilihydraattipainotteisen ruokavalion aikakaudella eikä suinkaan karppaamisen tuloksena.

On loukkaavaa puhua muotidieetistä kun kysymyksessä on useimmiten tiedostavien ihmisten terveydellisistä syistä valitsema tie. Yksi valitsee karppaamisen, koska keho ei pysty pilkkomaan tärkkelystä, toinen siksi, että se on ollut ainoa onnistunut tie painon pudotukseen ja uuden painon ylläpitämiseen ja tuonut samalla mukanaan muita terveydellisiä etuja ja kolmas on muuten vain kiinnostunut omasta ja muiden terveydestä ja siksi lukenut, tutkinut ja vertaillut alan kirjallisuutta ja tutkimusraportteja sekä niiden uskottavuutta.

Pääkirjoituksen mukaan karppauksen ylilyöntien ongelmia on luvassa varsinkin silloin, ”jos karppaaja vaikkapa poistaa ruokavaliostaan kaikki kasvirasvat ja korvaa ne proteiinista saatavilla eläinrasvoilla”. Ensinnäkin, kasvirasvojen korvaaminen eläinperäisillä ei sinänsä liity karppaamiseen. Toiseksi,eläinrasvoja ei saada proteiineista (propagandakirjeestä virheineen päivineen kopioitu sitaatti) ja kolmanneksi, viimeaikaiset tutkimustulokset toinen toisensa perään osoittavat, etteivät ns. kovat rasvat ole mitenkään kasvirasvoja haitallisempia. Maitorasvalla on lisäksi todettu olevan jopa laihduttava vaikutus.

Mikä sitten olisi ”ylilyönti” karppauksessa? Äärimmäisen harva, jos kukaan, noudattaa täysin hiilihydraatitonta ruokavaliota. Atkinsin – joidenkin hengenvaaralliseksi väittämän – dieetin kaksi viikkoa kestävässä alkuvaiheessakin 20 grammaa (eikä 0 g) on päivittäisten hiilihydraattien yläraja.

Henkilökohtaisesti olen ”karpannut” kuutisen vuotta, vaikken tuota termiä aloittaessani tuntenutkaan. Karppaamiseni ei alkanut hetken mielijohteesta, muotitietoisuudesta tai edes laihduttamisen halusta, vaan invalidisoivien vatsavaivojen vuoksi. Kun keho ei pysty pilkkomaan tärkkelystä, on pakko ryhtyä karppaajaksi. Tärkkelyksettömän ruokavalion noudattaminen ei silti ole helppoa, vaan jokikinen tuoteseloste on aina tutkittava erikseen. Tavatonta ei ole, että valmistaja joskus myös vaihtaa valmistusaineitaan. Useimmissa ravintoloissa ateriointi puolivalmisteiden aikaudella on likipitäen mahdotonta kaikkien piilotärkkelyksien ja osin myös henkilökunnan tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden vuoksi.

Sairauteni” on koitunut minulle siunaukseksi. Tiedän aina, mitä suuhuni panen. ”Karppamisen” ensimmäisten kuuden kuukauden aikana painoni putosi 18 kiloa ja siinä elonpainoni on pysynyt. Jos haluan, voi pudottaa painoa lisää proteiinin ja rasvan määrän välisiä suhteita säätelemällä. Syön aidoista raaka-aineista valmistettua herkullista ruokaa joka päivä. Veriarvot ovat hyvät ja selkäsärkykin on helpottanut. Jos joku nyt tulee minulle sanomaan, että ”ei karppaaminen sinua oikeasti ole parantanut, luulet vain niin”, voinette arvata vastaukseni.

Tänään syömme rasvaista ja maukasta lihakaalipataa, jonka kypsentämisessä käytän runsaasti  voita, kylmäpuristettua kookosöljyä sekä kylmäpuristettua oliiviöljyä ja jossa tärkkelyspitoiset juurekset korvaan värikkäillä C-vitamiinipitoisilla paprikoilla. Kaalissahan on runsaasti sitä joidenkin peräänkuuluttamaa kuituakin – ei sen saanti leivästä ole kiinni.Tänään emme poikkeuksellisesti syö ruoan kanssa salaattia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hiilihydraatit, leipä, muotidieetti, eläinrasvat, kovat rasvat, kasvirasvat, oliiviöljy, kookosöljy, voi, Jaakko Kolmonen, ravintosuositukset, ravitsemusneuvonta