Olin ketogeenisellä muutaman vuoden? ja ketostiksien väri alkoi ilman hiilareita olla pääsääntöisesti musta. Lisäksi alkoivat kilpparivaivat. Nyt olen lähinnä Optimal Dietillä (Kwasniewski...tosirasvadietti)...ja hiilareita alle 50g/päivä....sillä voin hyvin.

OK. Ritvalle se ei siis sopinut. Monelle muulle sopii, myös entuudestaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivälle.

Ja sivuhan onkin tarkoitettu niille, jotka jo tietävät ketogeenisen sopivan. Siellä ei ole lääkäriä ohjaamassa, vaan se on meidän tavisten sivu. Kokeilut on tehtävä muualla.

Henkilökohtaisesti pidän silti täytenä höpölöpönä, että kilppari menisi sekaisin liian vähäisen hiilarimäärän vuoksi. Liian vähäisen energian takia se kyllä menee sekaisin. Mutta silloin on unohdettu korvata hiilihydraatit rasvalla.
Very Low Calory diet on varmasti turmiollinen, koska se saa aineenvaihdunnan palamaan säästöliekillä.

Ihan pakko kyllä kompata Lenaa. ketoosiin voi päätyä oikealla tavalla ja väärällä tavalla. Nälkäkuuri on väärä tapa. Rasvan syöminen on oikea. Useimmilla ei ole edes tarvetta vähentää kalorimäärää kunhan ne kalorit tulee rasvasta eikä hiilareista.

Ketostix ei sitä tiedä näetkö nälkää vai syötkö rasvaa. Molemmissa tapauksissa kuitenkin käytät rasvaa polttoaineena

Totta kai aineenvaihdunta menee sekaisin jos ihminen ei saa ravintoa. Kilpirauhasen lisäksi moni muukin elin voi olla vaarassa.

Kun syöt rasvaa kilpirauhanen ei laiskistu, jos et syö juuri mitään niin kilpirauhasen toiminta hidastuu.

Minulla on juhlavuosi, koska elokuussa tulee 10 vuotta siitä, kun otin elämäntavakseni vhh:n. Se tapahtui Antti Heikkilän radiohaastattelun innoittamana. Tämä on loppuelämän projekti, se on selvä juttu. Näinä vuosina olen välttänyt kaikkea viljaa melko tarkasti, käytännössä siis ruokavalioni on viljaton. Myös puhdistettu sokeri on poistettujen listalla, kaapistä löytyy kyllä Masajon intiaanisokeria jokailtaiseen marja-kerma-pähkinäherkkuun. Rasvan osuus on lisääntynyt pikku hiljaa, ja uskon, että sen määrä on moninkertainen verrattuna tavallisen rasvakammoisen ravitsemukseen. Käytän kaikkia eläinrasvoja, voita, kermaa, kalaöljyä sekä oliiviöljyä ja kookosta. Hiilarit otan marjoista ja vihreistä (pääasiassa) kasviksista. Kotimaisia juustoja en pysty nielemään, mutta ulkomaisia syön silloin tällöin, etenkin jos onnistun saamaan raakamaitojuustoa (Lidlissä on silloin tällöin). Laitan kalaruokia hyvin usein. 62-vuotiaaksi voin loistavasti: ei lääkkeitä, nivelet kohtalaisessa kunnossa, triglyt viimeksi 0,8, sydän ok ja pääkin taitaa olla kunnossa. Olen toimittaja ja mukana kunnallispolitiikassa, pidän kansalaisopistossa erilaisia kursseja ym. (Itsestäni kertomisen koen aina vähän vaikeana, koska en usko että asiani kiinnostavat ketään, mutta tässä tämä nyt tuli ihan siksikin, että Lena on FB-kaverini ja pidän rasvakeskustelua tärkeänä.)

Mukava kuulla että sekä Ritva että Hely voivat niin hyvin.

On hyvin yksilöllistä, minkä verran hiilihydraatteja siedämme. Ilmeisesti molemmat siedätte minua enemmän. Toisaalta, kun ruoansulatusjärjestelmäni ei polysakkarideja eikä kaikkia disakkaridejakaan siedä, itselleni ketokarppaus on todellisuudessa ainoa selviytymiskeino, mutta tuntuu olevan se oikea myös muuten kuin ruoansulatuksen kannalta.

Helyn jokailtaiset kermavaahdot ja marjat eivät minulle oikein tulisi kysymykseen, vaikka niistä kovasti pidänkin. Oletko sinä Hely joskus laskeskellut, paljonko niitä hiilihydraatteja tulee päivittäin nautittua?

Vielä kun mietin tuota Ritvan 50 grammaa, niin täytyy sanoa, että moni kyllä on kertonut olevansa ketoosissa vielä 50 grammallakin. Toisaalta, eihän Ketostix ole mikään hyvinvointimme mittari.

Oikein mukavaa kesää teille rouvat. Rasvadieettiryhmä saa yhteydenottoja tasaiseen tahtiin ja näiden sivujen käyntimäärissä näkyy taas selvä piikki. "Banaaneilla ja rusinoilla" heittelijät tosin eivät tunnu täällä käyneen ;)

Samaa mieltä Martta. Kenenkään elimistö ei kestä ravinnotta olemista!